Small talk
Täällä ihmiset harrastaa small talkia koko ajan. How was your day? ja Anything exciting today? ovat jokapäiväisiä kysymyksiä täällä. Aina kun moikkaa jotakuta, kysytään samalla How are you?. Kävin
viikonloppuna kaupassa mun host-isän kanssa, ja kauppareissu kesti
melkein kolme tuntia, koska melkein jokainen vastaan tuleva asiakas
tuntee host-isäni, ja jokaisen kanssa on tietysti jäätävä juttelemaan
Ystävällisyys
Kanadalaisia
pietään ystävällisinä, ja ihan syystä. Esimerkiksi ekalla
balettitunnilla yksi tytöistä lupasi viedä mut lounaalle joku päivä,
ihan vaan koska oon vaihtari. Kerran Tim Hortonsissa mun kaveri kysy
multa kolme kertaa haluanko jotain, ennen kuin uskoi että mulla on eväät
ja pärjään niillä. Sen jälkeen mun kaverin poikaystävä kysyi vielä
kerran olenko varma etten halua mitään. Täällä on melkein aina joku,
joka pitää ovea auki ja autokyytejä tarjotaan aina, vaikka voisin ihan
hyvin kävelläkin.
Koulu
Lukiojärjestelmä
on täällä ihan eri, koulua on vain 8 - 14.20 ja joka päivä sama
lukujärjestys. Opetustapa on samankaltainen kuin peruskoulussa (välillä
jopa ala-aste -tasoista), eikä myöhästymisiä tai poissaoloja sallita. Ja
jos haluaa mennä tunnilla vessaan, pitää kirjoittaa luokan seinässä
olevaan listaan nimi, lähtöaika ja saapumisaika. Ja täällä ei oo ilmasta
koululounasta.
Kokeissa on paljon monivalintatehtäviä ja melkein kaikki tehtävät arvioidaan. Harrastukset on yleisesti koulun järjestämiä.
Pukeutuminen
Täällä ihmiset ei mieti niitten pukeutumista yhtään niin paljon kuin Suomessa. Tosi monet on koulussa juoksulegginsseissä ja hupparissa. Myöskin meikin käyttö on paljon vähäisempää ja suurin osa tytöistä ei meikkaa ollenkaan. Eikä ihmiset käytä villasukkia.
Tekstiviestit
Kukaan
ei oo edes kuullu WhatsAppista. Kaikilla on liittymissään rajattomat
tekstarit, joten kaikki tekstaa toisilleen. Ja jos ostaa liittymään
netin, se on tosi kallista, eikä se yleensä oo rajaton, niinkuin
Suomessa.
Autoilu
Kaikki
kulkee autolla ihan joka paikkaan. Se johtuu varmasti siitä, ettei
täällä ole mitään julkista liikennettä (paitsi koulubussit), joten
täältä ei pääse oikein mihinkään. Ajokortin saa täällä jo 16-vuotiaana,
jonka takia monet nuoret tulevat autolla kouluun. Ja kaikki lukitsee
auton ovet ajon ajaksi (entiiä tekeeks ihmiset näin Suomessaki mut en oo
ainakaa huomannu et tekis)
Ruoka
Täällä
ei syödä vihanneksia tai kasviksia yhtään niin paljon kuin Suomessa.
Myöskään normipuuroa ei syödä, vaan kaurahiutaleet on maustettu
etukäteen ja annosteltu annospusseihin. Meillä kaurapuuro on Maple &
Brown sugar -makuista ja onhan se kieltämättä kätevämpää kun ei tarvii
laittaa mustikoita tai hilloa erikseen puuroon, mutta silti jotenkin
laiskaa. Ja näillä ei oo kahvinkeittimiä vaan kahvikoneita. Ja täällä
syödään vaan aamupala, lounas ja päivällinen.
Isänmaallisuus
Täällä
ihmiset on ihan eri tavalla isänmaallisia kuin Suomessa. "Me ei olla
yhtään isänmaallisa, kattokaa USAa" ja silti täällä kuunnellaan kanadan
Kansallislaulu joka aamu seisten. Täällä ei voi elää päivääkään
näkemättä Kanadan lippua. Monissa taloissa on Kanadan lippuja
ripustettuna, ja jopa joissain autoissa liehuu Kanadan lippu.
Siivous
Mun
perheessä ainakaan ei käytetä imuria. Nää lakaisee ja moppaa lattiat.
En tiiä miten toimitaan kokolattiamattojen kanssa (kaikkien kellareissa
on kokolattiamatot), koska niitä on varmaan vähän vaikea pestä. Ja
toinen juttu on että nää tiskaa pesusienellä. Oon kyllä niin tyytyväinen siitä että otin oman tiskiharjan mukaan!
Aforismit kaikkialla
Tää on oikeesti tosi outo juttu, mutta täällä ihmiset tuntuu rakastavan aforismeja. Koulussa käytävillä ja luokissa on Live well, laugh often, love much ja Make each day your masterpiece
-tyyppisiä lauseita seinillä. Meillä on kotona laseja, joissa on
perheaforismeja ja oon jopa nähnyt tatuointeja jossa on joku kliseinen
aforismi.
Lasten vastuullisuus
Suomessa
on ihan tavallista, että 8-vuotias kävelee koulusta kotiin ja pärjää
yksin kotona jonkin aikaa. Täällä ei. Joudumme joka aamu odottamaan,
että kiulubussi hakee mun 8-vuotiaan siskon ennen kuin pääsemme
lähtemään (ja siks oonkin aina just viimesellä minuutilla koulussa), ja
kotona on aina oltava joku vahtimassa Telsietä.
Seurustelu
Joka
kerta kun oon kysyny jotain tyttöä syömään lounasta mun kanssa, vastaus
on ollut "joo tottakai, kai se on ok jos mun poikaystävä syö meiän
kanssa?". Täällä seurustelevia pareja on paljon enemmän mitä Suomessa on
tottunut, mutta ne ei onneksi ole sellaisia käytävillä nuoleksivia. Ne
lähinnä vaan kulkee käsi kädessä kaikkialla. Ja lähes aina kun tutustuu
uuteen ihmiseen, ekan 3 minuutin sisällä multa kysytään onko mulla
poikaystävää. Se tuntuu tosi oudolta, koska Suomessa seurustelu on
enemmän henkilökohtainen asia eikä perus tutustumiskysymys.
No boys to your bedroom
Ei poikia sun huoneeseen on täällä kaikissa kodeissa tavallinen sääntö, mikä on musta tosi outoa kun seurustelu on täällä niin yleistä. Tietysti riippuu perheestä, mutta yleisesti Suomessa suhtaudutaan tähän mun mielestä vapaammin, eikä sillä oo niin väliä mitä sukupuolta kaverit on.
But it's not better, it's not worse, it's just different.
ps. Teen seuraavasta postauksesta kysymysvastauspostauksen, niin jos on kysymyksiä niin laittakaa kommenttia tai viestiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti