tiistai 20. syyskuuta 2016

Weekend and ballet

Viikonloppu alkoi mukavasti perheen kanssa movie-nightilla. Kävimme ostamassa naposteltavaa (ihanaa, mun perhe ei ookkaan aina terveellinen!) ja katselimme elokuvia koko illan. Lauantaina kävimme hautausmaalla kierroksella, jossa näyttelijät esittivät Petrolian jo kuolleiden tunnettujen henkilöiden välisiä kohtauksia. Mun molemmat host-vanhemmat olivat mukana näyttelijöinä, ja vaikken ymmärtänytkään läheskään kaikkea, opin silti paljon Petrolian historiasta.

Kierroksen jälkeen menimme brunssille mun host-siskojen ja heidän isoäitinsä kanssa. Sen jälkeen lähdimme vanhempien kanssa Sarniaan ostoksille, ja kävimme taas ravintolassa syömässä. Täällä ravintoloissa syöminen on paljon yleisempää kuin mihin olen Suomessa tottunut, mun host-perhe käy mekein joka viikonloppu ulkona syömässä.

Sunnuntaina päätin mennä kokeilemaan potkunyrkkeilyä mun host-äidin kanssa. Se oli aika kauheeta mutta ihan hauskaa. Mun käsivarret oli kipeät jo samana päivänä, ja maanantaina vielä pahemmat. Ja maanantaina mulla oli eka balettitunti täällä! Olin ihan kauhuissani siitä miten pystyn tanssimaan niin kipeillä lihaksilla, mutta siitä ei tullut mitään ongelmaa! Balettiopettajani täällä on aika tiukka ja vaatii edistymistä, mutta ryhmän taso ei silti ollut mitenkään häikäisevä. Mulla oli varsinaisen balettitunnin jälkeen vielä variaatiotunti, jonka opettaja oli aivan ihana!

Balettiryhmäni tytöt olivat kaikki tosi ystävällisiä ja kivoja mulle. Muutama heistä käy samaa koulua mun kanssa, ja yksi on samalla draamakurssilla!

Hauskaa koeviikon alkua kaverit! (mulla oli eka koe tänään!)

maanantai 12. syyskuuta 2016

Weekend & Orientation day

Eka viikonloppu host-perheessä oli tosi mahtava! Perjantaina menin koulun jälkeen Tim Hortons:iin mun vaihtarikaverin Claran ja yhden kanadalaisen tytön kanssa. Mun host-vanhemmat oli poissa koko viikonlopun, joten menin Tristanin kanssa leirintäalueelle Tristanin tädin vahdittavaksi. Siellä oli myös Tristanin serkut Brianna ja Leah, ja oli taas ihanaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin!

Lauantaina Tristanilla oli töitä, joten menin hänen serkuillensa päiväksi. Opetimme Briannan kanssa toisillemme vaikeita sanoja ja lauseita, kuten olimme käveleskelevinämme tai self-congrulations (en oikeesti onnistu sanomaan self-congrulations...). Tristanin täti vei mut käymään kurpitsafarmilla, jossa myytiin tosi paljon erilaisia kurpitsoja, millasia en oo ikinä ennen nähnyt! Kävimme myös Blue water Bridgellä, joka on silta Sarniasta Michiganiin.


Pumpkins


Blue water bridge

Illalla menin Tristanin koulukaverille bileisiin, joka oli aika hauska kokemus. Oon täällä kokoaika tosi väsynyt, ja oon tottunut menemään nukkumaan viimestään kymmeneltä. Niinpä sitten nukahin siellä sohvalle joskus ennen kahtatoista, ja heräsin puoli kahdelta siihen, että olimme lähdössä takaisin leirintäalueelle.

Sunnuntaina mun host-vanhemmat tulivat takaisin, ja menimme Petroliassa järjestettyyn tapahtumaan. Tapahtumassa oli real-life törmäilyautokilpailu (ikivanhat autot yrittivät litistää toisensa), traktorien voimakkuuskilpailu, muutamia huvipuistolaitteita ja arpajaiset. Tapahtuma oli tosi kiva, ja sain taas huomata, että mun host-isä tuntee kaikki. Koulussakin kaikki opettajat, ja tänään kirjastossa kirjastotäti sanoi "Oh yes, I know him! He's amazing", kun kerron kenellä asun.






Tänään (maanantaina) meillä oli koulun orientaatioleiri vaihtareille. Sinne tuli kaikki meiän koulun Boardiin (eli vähänniinku kampukseen) kuuluvien koulujen vaihtarit, joten siellä oli myös vaihtareita toisista kouluista. Tapasin siellä joitain YFU-vaihtareita ja paljon muiden järjestöjen kautta tulleita vaihtareita. Oli taas kivaa jakaa fiiliksiä jo tuttujen ja uusien vaihtareiden kanssa.

Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli tosi monipuolinen ja loistava! Tänään sain tietää, että mun host-perheen piti olla vaan saapumisperhe muutamaksi viikoksi, mutta ne oli päättänyt, että haluu pitää mut koko vuoden <3

torstai 8. syyskuuta 2016

First school day

Mulla oli tänään eka koulupäivä, jee! Kävimme eilen koululla host-äitini kanssa rekisteröitymässä ja valitsemassa oppiaineet. Koska koulussa on mun lisäksi 14 muuta vaihtaria, jouduimme odottamaan vuoroani pitkään ja ehdin vain viimeiselle tunnille. Koulurakennus on tosi iso, ja mulla oli vähän vaikeuksia löytää oikeisiin luokkiin, ja jouduin kahdesti pyytämään kanslistia näyttämään missä mun locker on.

Kanadassa high schoolissa valitaan neljä oppiainetta, joita opiskellaan tammikuuhun asti, ja kevätkaudella on sitten neljä muuta oppiainetta. Itse olen on grade 11 (mun lukujärjestyksessä lukee 12 nii en oo ihan varma oonko sittenkään 11), mut se millä luokalla on ei vaikuta mihinkään. Kaikista aineista on eri leveleitä, joten mulla on tunteja eri ikäisten kanssa.

Mä valitsin mun oppiaineiksi liikunnan, draaman, ja englannin. Mulle laitettiin kaksi eri tasoista enkkua, mutta meen vaihtamaan toisen niistä huomenna.  Se english mikä mulle jää, käsittelee Kanadan alkuperäiskansoja, eli se ei ole niinkään kielen opiskelua.

Mun high schoolissa (LCCVI) kaikilla on koulua joka päivä 8.10 - 14.20. Päivä alkaa kuuntelemalla lyhyt päivänavaus ja Kanadan kansallislaulu. Tunnit kestävät 75 minuuttia, ja tuntien välissä on aina 6 minuutin tauko. Koska välitunti on 6 minuuttia, tuntien alkamis- ja loppumisajat menee tosi oudosti, esim. kolmas tunti loppuu 12.59. Aamutunnit on joka päivä samassa järjestyksessä, mutta iltapäivän tunnit vaihtavat paikkaa joka toinen päivä.

Lounastauko on 53 minuuttia, jolloin voi joko syödä omat eväät, ostaa koulun cafeteriasta jotain tai lähteä ulos syömään. Lounaan ostaminen on aika kallista, eikä siellä ole kunnollista ruokaa (valmissalaatteja, pizzaslices, viinirypäleitä...), niin otan omat eväät. Tänään mulla oli kaksi wrappia ja mandariini, ja mulla oli aivan hirveä nälkä kun pääsin kotiin. Muutenkin täällä syödään tosi vähän, vain aamupala, eväslounas koulussa ja dinner perheen kanssa joskus 5-6 aikoihin.

Täällä on vielkin ihan hirveän kuuma, tänään yli 30 astetta taas, joten liikuntatuti oli aika tuskallinen. Liikunta täällä on reilusti taivoitteellisempaa kun mitä Suomessa on tottunut: Teimme tänään kuntotestit juoksussa (olin luokan paras!), vatsalihaksissa, punnerruksissa, ketteryydessä ja venyvyydessä. Kirjoitimme tulokset ylös ja asetimme tavoitteet seuraavia kuntotestejä varten. Kuntotestejä tehdään neljä kertaa lukukaudessa ja kehitystä seurataan. Sen lisäksi mun piti mitata ja punnita itteni,  mitata ympärysmitat vatsasta ja pepusta ja jaloista ja käsistä sekä testata kehon rasvaprosentti. Lukukauden lopuksi mitataan kaikki uudestaan ja katsotaan onko kehitystä tapahtunut.

Kaikki opettajat on täällä tosi ystävällisiä ja monet varmistavat, että ymmärrän mistä puhutaan. Tunnit ovat aika helppoja, esimerkiksi englannin tunnilla opettaja luki kirjan tekstin meille ja sen jälkeen piirsimme mitä ajatuksia se meissä herätti. Tietenkin opiskelu englanniksi tuottaa vähän vaikeuksia, mutta muuten tunnit ovat peruskoulun tasoa. Meillä ei ole mitään kokeita (?) ennen lukukauden loppua, jolloin jokaisesta oppiaineesta tulee isompi koe.




maanantai 5. syyskuuta 2016

My host family

Sunnutaina matkustin kahdeksan muun vaihtarin kanssa Sarniaan, josta host perheemme tulisivat hakemaan meidät. Olin tosi innoissani, mutta myös huolissani siitä, miten tunnistaisin hostvanhempani. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään ongelmaa, koska host-isäni tunnisti minut heti! Thaimaalainen Bem tuli samaan perheeseen muutamaksi päiväksi, koska hänen host perheensä ei ollut vielä valmis ottamaan häntä.

Ensimmäinen asia mitä host-äitini sanoi automatkalla, oli "We are the coolest family you can have" ja oon ihan samaa mieltä. Menimme suoraan leirintäalueelle, missä hostperheeni on viettänyt kesälomaa. Siellä tapasin tosi paljon mukavia ihmisiä (kaikki siellä tunsi toisensa) ja sain jo ensimmäisen kaverin! Hän tulee samaan kouluun kanssani, ja hän näytti minulle muitakin nuoria, jotka käyvät samaa koulua.

Host-perheeseeni kuuluu siis vanhemmat, 17-vuotias Tristan ja 8-vuotias Telsie. He ovat kaikki tosi mukavia ja tulemme toimeen hyvin! Telsie on ihanan energinen ja haluaa koko aika tehdä jotain, kuten pelata lentopalloa tai pesäpalloa tai leikkiä jotain. Host-isäni on aivan mahtava! Hän piti heti minulle "puhuttelun" siitä, että haluaa että elämäni sujuu hyvin täällä ja voi pyytää heiltä mitä tahansa ja että tulen olemaan heidän tyttärensä ikuisesti. Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa. En ole ikinä ollut koiraihminen, mutta Taya ja Tala ovat ihania. En yhtään tiedä mitä rotua he ovat, mutta he ovat pieniä ja iloisia ja seuraavat kaikkialle <3

Tänään aamupäivällä tulimme kotiin. Huoneeni täällä on aivan valtavan kokoinen. Mun huoneessa on leveä sänky, jättisohva ja saan kohta telkkarin. Koko talo on muutenkin valtava ja kaikki on tosi isoa muutenkin, esimerkiksi jääkaappi ja mikro ovat melkein kaksinkertaisia verrattuna suomalaisiin.

Puhuimme host-äitini kanssa säännöistä, ja hän sanoi ettei heidä perheessään ole paljon sääntöjä, tärkeämpää on to have fun. Myöskään kotitöitä ei tarvitse tehdä paljon: mun täytyy ainoastaan auttaa Tristania tiskien kanssa, mutta tietysti autan muutenkin miten vaan voin. Tänään illalla mun host-äiti pyysi mua vahtimaan Telsietä, kun hän ja dad menivät johonkin, eikä Tristan ollut kotona. Leikimme ja pelasimme taas kaikkea mahdollista Telsien kanssa.

Kuulin, että tosi monilla vaihtareilla on ollut ongelmia päästä host-perheisiinsä ja muutaman perhe ei otakkaan vaihtaria, joten kaikilla ei edes ole perhettä vielä. Oon tosi onnellinen ja kiitollinen siitä että mulla on host-perhe, joka on aivan superihana!

Lennot ja saapumisvalmennus

Torstaina lensin Islannin kautta Torontoon kahden muun suomalaisen ja yhden virolaisen vaihtarin kanssa. Ensimmäinen lento kesti noin 3,5 tuntia, mutta tylsistyin lennon aikana tosi pahasti. Lento Islannista Torontoon kesti kuusi tuntia.

Toronton lentokentällä meiltä tarkistettiin heti passit ja kysyttiin erilaisia kysymyksiä, miksi tulimme Kanadaan ja kenen kanssa tulimme yms. Sen jälkeen jouduimme toiseen passintarkastukseen, jossa meiltä kyseltiin taas kaikenlaista. Tarkastuksissa kesti aika kauan, koska en ymmätänyt heti kysymyksiä ja jouduin pyytämään toistamaan kysymyksen miljoona kertaa. Sen jälkeen jouduimme vielä kerran vastailemaan kysymyksiin, ja saimme opiskeluluvan.

Kun olimme saaneet matkalaukkumme ja löytäneet YFUn vapaaehtoisen, joka oli meitä vastassa, kävimme hakemassa voileivät Tim Hortonsista ja jäimme odottamaan hetkeksi pikkubussia, joka veisi meisät valmennusleirille Stratfordiin. Hetken odotus venyi kolmeksi tunniksi,  mikä ei ollut yhtään kivaa, koska kello oli Suomen aikaan 4am ja olimme kaikki tosi väsyneitä. Lopulta ryhmä saksalaisia vaihtareita tuli, ja pääsimme jatkamaan matkaa leirille. Matka Stratfordiin kesti kai kaksi tuntia, ja nukuin koko matkan.

Aamulla meidät herätettiin 7.30 ja menimme heti aamupalalle. Söimme french toasts siirapin kanssa, suolaisia perunanpalasia (niinkuin ranskiksia, mutta palasia) ja muffinsseja. Tosi outo aamupala, mutta oli tosi hyvää! Leirillä kaikki elintarvikkeet oli yksittäispakattu. Esimerkiksi maito oli 1,25dl töleissä, murot yhden annoksen pahvipurkissa ja mehut desilitran muovikupeissa. Sen lisäksi söimme styroksisilta kertakäyttöastioilta, eikä mitään kierrätetty...

Leirillä meillä oli paljon oppitunteja, esimerkiksi Kanadan kulttuurista ja miten olla loveable exchange student. Meillä oli myös paljon vapaa-aikaa toisiin vaihtareihin tutustumista varten. Tutustuin leirillä tosi moneen ihanaan ihmiseen ja olen varma että tullaan poitämään yhteyttä vielä vaihtovuoden jälkeenkin!

Täällä on nyt tosi hyvä sää, aurinko paistaa ja lämpötila on reilusti yli 20 astetta (huomiseksi luvattu 31!!) Nauttikaa Suomen kymmenestä asteesta :-)

torstai 1. syyskuuta 2016

Vikoja fiiliksiä ja sijoitustiedot (tj 3)

Mulla on lähtöön enää kolme päivää!!! Enkä oo vieläkään tajunnu et oikeesti oon lähössä ihan just kohta melkeen vuodeks pois. Vikat viikot Suomessa oon viettäny lähinnä koululla hengaillen ja kavereita tavaten. Lauantaina mulla oli läksiäiset sukulaisille ja kavereille, joten melkein kaikki läheiset on nyt hyvästelty. Huomenna nään vielä muutamaa kaveria ja käyn vikalla balettitunnilla.

Sain sijoitustiedot ja host-perheen muutama viikko sitten. Ensi vuoden tulen viettämään Petrolia-nimisessä kaupungissa kylässä, joka sijaitsee Ontariossa. Petroliassa asukkaita on noin 3500.

Mun host-perheeseen kuuluu vanhemmat, 17- ja 8-vuotiaat tytöt. Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa ja kissa! Oon tosi innoissani siitä, että saan host-siskot ja host-lemmikkejä!





keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kesälomailua (tj 36)


Mulla ei ollut kesäkuussa yhtään päivää, jona en olisi tehnyt mitään! Oikeestaan en oikeen osanut odottaa näin täyttä kesäkuuta, koska mulla ei ollut kesäkuulle muita suunnitelmia kuin riparilla isostelu. Mutta ihan niinkuin mun kaveri Hilma totesi, niin tulee tehtyä paljon enemmän, kun tietää etten kohta enää ole Suomessa. Isosena olon ja viikon kesätöiden (työtkin sain yllätyksenä vasta kesäkuussa) lisäksi olen nähnyt kavereita, yökyläillyt, käynyt kesäteatterissa, syönyt monta litraa jäätelöä ja valvonut koko yön.

Mun paras kaveri Aino lähti vaihtoon Uuteen-Seelantiin heinäkuun alussa. Koska lähtö jo heinäkuun alussa, ja mulla vasta ensimmäinen syyskuuta, me ei nähdä vuoteen. Sen takia päätettiin viettää kunnolla aikaa yhdessä ja Aino tuli meille yökylään. No niin siinä sitten kävi, ettei nukuttu koko yönä eikä seuraavana päivänäkään... Kesti kolme päivää palautua siitä väsymyksestä! Ilta ja yö oli kuitenkin väsymyksen arvoista, oli ihanaa viettää aikaa kunnolla yhdessä ennen vaihtovuotta.



Heinäkuu on ollut lähinnä perhelomaa. Olimme kahden viikon purjehdusreissulla, jonka jälkeen suuntasimme maalle poimimaan marjoja talveksi. Nyt olemme perheen kanssa mökillä vielä tämän viikon. Tavallaan tosi kivaa viettää aikaa perheen kanssa ennen vaihtoon lähtöä - mutta kuukausi perheen kanssa ilman kavereiden näkemistä on ehkä vähän liian kauan...


Mun to do before Canada -listalla on elokuulle vielä aika paljon kaikkea: kavereiden kanssa pikniköintiä, autotallissa nukkumista, kirjojen lukemista, karjalanpiirakoiden leipomista... Vaikka mulla on lähtöön enää 36 päivää, ei vieläkään tunnu, että olisin kohta lähdössä. Mä luulen sen johtuvan siitä, että kesäloma ehtii loppua ja koulut alkaa ennen mun lähtöpäivää. Eli oikeestaan mä ootan ensin koulun alkua, ja vasta sen jälkeen lähtöä. Elokuussa, kun muut menee kouluun, mulla on viikko töitä, ja sen lisäksi aion käydä koululla moikkailemassa vielä kavereita.

Mulle on tullu kesälomalla jo muutan viikon näkemistauon jälkeen kauhee ikävä kavereita, mitenköhän tuun selviimään seuraavat kymmenen kuukautta... Onneksi vielä kuukausi Suomessa jäljellä <3