Viimeviikolla
tiistaina koulun jälkeen suuntasin Erikalle yökylään ja aamulla heti viiden
jälkeen herätyskello soi. Sitten matkamme kohti Montrealia alkoi! Erikan host-äiti
heitti meidät juna-asemalle, ja sitten matkasimme junalla Toronton kautta
Montrealiin. Matka sujui rattoisasti syödessä, letittäessä ja jutellessa. Eka
juna oli aikataulussa melkein 40 minuuttia myöhässä, joten junien vaihtoaika
oli vaan pari minuuttia, mutta ehdittiin ajoissa junaan ja päästiin perille Montrealiin!
Montrealissa
meitä vastassa olivat Vera (Hollanti), Danika (Australia) ja Ella (Hollanti). He
olivat kaikki tosi innoissaan meidän tulosta ja oli tosi kivaa nähdä heitä alun
orientaatioleirin jälkeen. Pieni hämmennys iski kun näin Ellan: olin koko
matkan suunnitteluajan luullut hänen olevan eräs toinen Ella, mutta
positiivinen yllätys tämä oli kuitenkin. Yövyimme kaksi ekaa yötä Ellan
host-perheen luona.
Torstaina
lämpötila oli alle -15 C mutta se ei meitä estänyt lähtemästä ulos
reippailemaan. Käytiin Vieux Port:illa ja Montreain vanhassakaupungissa.
Iltapäivä vietettiin underground cityssä shoppaillen. Heti kyllä huomasi
suurkaupungin eron pikkukaupunkiin! Metro ja bussit toivat paljon vapautta
mutta ihmisen ystävällisyydestä ei näkynyt jälkeäkään. Tuli ihan semmoinen olo
että olisi Suomessa! Kukaan tuntematon ei tervehtinyt, kysynyt kuulumisia,
availlut ovia tai pyydellyt anteeksi joka välissä. Ja jos itse pyysi anteeksi
tai piti ovea auki ei minkäänlaista vastakaikua. Loppuenlopuksi oon tosi
tyytyväinen mun kotikaupunkiin (kylään) Petroliaan, jossa kaikki on
ystävällisiä kaikille.
Perjantai sujui
taas joululahjashoppailun merkeissä, mutta lauantai oli toimeliaampi päivä.
Aamupäivällä leikimme ulkona lumessa ja iltapäivällä suuntasimme YFU:n
joulujuhlaan Montrealin ulkopuolelle. Juhla järjestettiin saksalaisen vaihtarin
Davidin kotona, ja siellä tapasimme myös pian (Saksa), Marchellon (Italia) ja
Jessican (Australia). Joulujuhla oli rennompi kuin Sarnian juhla, jossa
vaihtareita oli lähemmäs kolmekymmentä. Montrealin joulujuhla oli samalla myös
Pian ja Marchellon synttärit ja jäätiin sinne yöksi.
Sunnuntaina
suuntasimme takaisin Montrealiin. Kävimme st. Josephin kirkossa ja Mount
Royalilla. Kirkko oli tosi hieno ja oli kyllä hieno fiilis mennä
vapaaehtoisesti ilman vanhempien käskyä katsomaan kirkkoa nähtävyytenä. Mount
Royal on vuori (enemmänkin mäki) jonne kipusimme katsomaan näköalaa. Siellä oli
paljon tavipuuhamahdollisuuksia, kuten hiihtoa, luistelua ja pulkkailua. Harmi
ettei ollut aikaa tai välineitä talviurheilulle.
Danika, Minä, Erika, Vera ja kirkko |
Montreal yläilmoista |
Maanantaina menimme
katsomaan olympiastadionia, joka olikin suljettu. Illalla suuntasimme Bell
Centreen katsomaan Suomi-Kanada jääkiekko-ottelua. Olimme tietenkin tosi
innoissamme, olihan tämä peli koko matkan idea. Suureksi harmiksemme Kanada
teki maalin jo ensimmäisen 11 sekunnin kohdalla ja sen jälkeen toisen heti
perään. Ensimmäinen erä päättyi 4-0 Kanadalle. Tokassa ja kolmannessa erässä
Suomi paransi huomattavasti, mutta lopputulos oli silti surullinen: 5-0
Kanadalle. No eipä oikein voi muuta toivoa kuin että Suomen joukkue parantaa
pelaamistaan ennen oikean kisan alkua.
Suomifanit Vilja ja Erika |
Bell Centre oli kaksi kertaa isompi kuin Sarnian areena |
Kanadan ja Suomen u20 maajoukkueet |
Tiistaina
matkasimme Erikan kanssa takaisin kotiin. Torontossa meillä oli kolmen tunnin
vaihtoaika joten käytiin pienellä kierroksella Chinatownissa. Yhteensä kymmenen
tunnin junamatka sujui tosi nopeasti ja kotiin tultuani yllätin perheeni
täysin: jostain syystä he odottivat minun tulevan kotiin vasta seuraavana
päivänä. Taisin kuitenkin (toivottavasti) olla iloinen yllätys!
Montrealin matka
oli kokonaisuudessaan varmasti yksi parhaista kokemuksistani täällä. Hyvää
seuraa, kivaa ohjelmaa ja tajuaminen siitä miten ihana paikka Petrolia onkaan
elää <3
"Joskus pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle." Hieno matka ja ihana kirjoitus. Halaus Suomi-äidiltä
VastaaPoistaJee kiitos joo ! Hali takaisin
Poista